Wednesday, 1 May 2019 09:39 Age: 18 days
Category: Forsidenyhed, Forsidebanner, Pressemeddelelser

Meeqqat atuarfianni atuartitsineq tamarmi isumaqanngila?

Meeqqat atuarfianni atuartunit misissuitsitsineq 5 %-it missaasa peqataaffigisaat tunngavigalugu AGp qulequttatut ”Atuartitsineq isumaqanngilaq”-mik taaguuserlugu allaaseraa.


 

Misissuititsineq taamatut ittoq isiginngitsuusaarneqarsinnaanngilaq minnerunngitsumik atuarfiit misissuinermut peqataatinneqarsimasut eqqarsaatigalugit. Misissuineq taamatut ittoq atuartunit ikittuaqqanit peqataaffigineqarsimasoq ilumut takutitsisinnaanerpa meeqqat atuarfianni atuartitsinerup qanoq ittuuneranik?

 

IMAKip qularutiginngilaa atuartitsineq pissarsiffiulluartoq ingerlanneqartartoq atuartut ataasiakkaat ilinniagaqarnissaannik tunngavissaliisumik, taamaalillutik siunissami nammineersinnaasunngorlugit nunatsinnullu inuiaqatitut piorsaaqataasinnaasunngorlugit.


Meeqqat atuarfianni atuartitsineq ingerlanneqartarpoq qitiusumik anguniagassat aallaavigalugit.  Eqqaamajunnarsivarput atuartuugallaratta ilikkagassat taamaattut soqutiginarpallaarneq ajortut, taamaakkaluartoq ilinniartitsisup taakku aallaavigalugit atuartitsisussaavoq.


Taavami ajornartorsiuteqartoqarsimanngilaq, atuartitsineq tamatigut isumaqartuaannarpoq?
Isumaqarpunga amerlasuut isumaqartartut kattuffimmut saaffiginnikkaanni saaffiginnissutit akissarsianut tunngassuteqarnerusut. Aap taamaattoqartarpoq – saaffiginnissutit ilaat akissarsiat kukkusumik tunniunneqartarneranut tunngassuteqartarput, aammalu saaffiginnissutit ilaat tassaasarlutik ilinniartitsisut Qallunaat Nunaanniit nunatsinnut atorfininniarlutik qinnuteqartartut.
Taakkulu tupigusuttarput  akissarsiat qanoq annikinnerutiginersut, akileraarutip annertunerunera aammalu inuuniarneq qanoq akisunerutiginersoq paasigaangamikku.


Tamakku eqqaareerlugit taava oqartariaqarpugut saaffiginnissutit amerlanersaat tassaasut suliap ilungersunarneranik, sulinermut avatangiisit, suliap pitsaasumik tulluusimaarutigisinnaasamik naammassisinnaannginneranik, fagini piginnaasaqarfiginngisani atuartitsisariaqarnernik, faginut nukittuffiginngisanut piginnaanngorsarsinnaannginneq, naak suliffigisap pisariaqartikkaluaraa, meeraq qitiutillugu atuartitsisinnaannginnerup aammalu meeqqat immikkut pisariaqartitsisunut ilinniartitsisussaqannginneq il.il..


Aap, meeqqat atuarfianni atuartitsineq pitsaanerusinnaavoq. IMAKip qangaaniilli uparuartarpaa atuartitsineq pitsaanerulernavianngitsoq ilinniartitsisut fagini piginnaasaqarfiginngisaminni atuartitsitillugit. Fysikkimi ilinniartitsisuusut tuluit oqaasiinik atuartitsisariaqartut naak oqaatsinik ilinniartitsinissamik ilinniarsimanngikkaluarlutik, oqaatsinik ilinniartitsisuusut matematikkimi atuartitsisariaqartut naak fagimut tassunga ilikkartitsinissamik piginnaasaqanngikkaluarlutik, kalaallit qallunaatut pikkorimmata qallunaat oqaasiinik atuartitsisariaqartut naak qallunaat oqaasiinik atuartitsinissamik ilisimasaqanngikkaluartut il.il..

 

Taavamiuna sooq fagini taakkunani atuartitsisussatut inissinneqartartut? Taamaaliortariaqarput taakkunannga faginik ilinniartitsisussaaleqisoqarmat. Ilinniartitsisussaaleqineq atuarfimmiit atuarfimmut assigiinngillat, ilinniartitsisussaaleqinerlu annikillinavianngilaq. Soorlu kingullertigut tusagassiutitigut atuarneqarsinnaasoq ilinniartitsisut inuusuttut allamik suliffimmik nassaarsiortartut ilinniartitsisullu utoqqaanerit soraarninngujaarumallutik aaliangertartut, naak suli ukiorpaalunni sulisinnaagaluarlutik. IMAKimit aperineqarunik suna peqqutaanersoq akissutigigajuttarpaat sulinermut avatangiisit peqqutigalugit aammalu suliaqarpallaarneq suliartillu toqqissisimasumik suliarisinnaannginnera peqqutigalugit.  


Alloriarfinni agguataarineq
Meeqqat atuarfianni alloriarfinnut immikkoortiterineq aamma peqqutaaqataavoq tassami suli atuarfinni amerlasuuni ilinniartitsisut alloriarfinnut aaliangersimasunut pituttugaasarmata. Tamassuma kinguneraa ilinniartitsisut fagit immikkut ilinniarsimasatik pikkoriffigisatillu alloriarfimmi tassaniinnaq atuartitsissutigisannaammatigit. Amerlanertigut taamaattoqarnera peqquteqarpoq pisortat amerlasuut isumaqartarmata alloriarfimmut aaliangersimasumut inissinneqarpata, pilersaarusiorneq oqinnerussasoq. IMAKip oqaatigiuartarsimavaa alloriarfinnut immikkoortiterineq nukinnik pitsaasunik atuiffiusussaagaluartoq pinngitsoortartoq, isumaqartorlu atuartut atuarnerminni ilinniartitsisut assigiinngitsorpassuit aqqusaartaraat.  


Ilinniaqqittarnerit – eqaatsumillu pilersaarusiorneq

Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfiup piginnaanngorsaqqilluni ilinniaqqiffissat marluusut neqeroorutigisimagaluarpai, taakkuuppullu ilinniartitsisussaaleqiffiunerpaajusut – tassalu matematikki oqaatsinillu atuartitsineq. Ajoraluartumik taakku aallartinngitsuussapput. IMAKip sooq taamaattoqarneranik akissutissarsiffigerusussimagaluarpaa, neqeroorutit taakku ilinniartitsisut qinnuteqarfigerusussimanngilaat, imaluunniit kommuninuna aningaasaliiffigerusussimanngikkaat? Apeqqutit taakkuusut IMAKip qanoq akineqassanersut pissangalluni utaqqivai.


Nalunngikkaluarlutigu Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfiup ilinniartitsisunngorniartarnerup aaqqissorneqarnera ukioq kingulleq allanngortikkaa aperisariaqarpugut tamanna ilinniagaq nunatsinnut piviusut aallaavigalugit naleqquttuunersoq? Ilinniartitsisut fagini ikittuinnarni piginnaanngorsarsimasut atorfissaqartippagut imaluunniit ilinniartitsisut fagini tamani atuartitsisinnaasut? Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfiup ilinniartitsisunngorniat piviusut aallaavigalugit atuartittarpaat? IMAKi isumaqarpoq ilinniartitsisunngorniartarneq ukiunik tallimanik sivisussuseqartariaqartoq, taamaalissappat faginut piginnaangorsaasariaqarput aammalu praktikkertarneq pitsanngorsarlugu.


IMAKip ilisimaaraa kommunit ilaasa pikkorissarnerit aningaasaliiffiginissaat tunuarsimaarfigisaraat. Ilaatigut peqqutaavoq pikkorissarfissatut neqeroorutigineqartut atuarfiup pisariaqartitaanut tulluutinngimmata ilaatigullu aningaasaqarniarneq peqqutigalugu. Kommunit aamma oqaatigisarpaat ilinniartitsisut pikkorissariartillugit atuartitsiffissaraluanni vikarinit taarserneqartarmata. Kisianni tamanna utoqqatsissutitut atorneqarsinnaanngilaq, tassami 2002-mili peqqussut aammalu 2003-mi ilinniartitsisut sulinissaannut isumaqatigiissutaat atuutilernerani atuarfiit eqaatsumik pilersaarusiorsinnaanerat periarfissaajuarsimavoq. Taamatut pilersaarusiorsinnaaneq isumaqarpoq soorlu matematikkimi ilinniartitsisoq pilersaarutaareersumik pikkorissariarluni aallarpat, taava pilersaarusiornermi eqqumaffigineqassaaq peqannginnerani tiimit allat atuartitsiffittut pisinnaammata, matematikkimilu atuartitani aallannginnermini imaluunniit utereeruni matematikkimik atuartissammagit taamaalillutik ilinniartitsisut fagitik tamakkiisumik atuartitsiffigalugit, tassami tiimit ukiumoortumik naatsorsortalernerisigut ilinniartitsisup ukiumut tiimissani tamaasa atuarsinnaammagit.  


Ajoraluartumik atuarfippassuit suli taamatut pilersaarusiorneq ajorput taamaattumik atuartut vikarinik atuartinneqartarlutik aammalu atuarfik tassuunatigut aningaasartuuteqarnerulerluni.


Sooq eqaatsumik pilersaarusiornerup atorneqannginneranut suna peqqutaanersoq IMAKip ilisimanngilaa, kisiannili tusartarlugu utoqqatsissutigisaraat pisariuallaartoq aammalu skemaliorutit pigineqartut taamatut aaqqiisinnaanngimmata.  


Ajuusaarnarpoq kommunit eqaatsumik pilersaarusiorsinnaasumik suliarinnissinnaasunik sakkussaliisimannginneri, taamaalilluni ilinniaqqinnerit pisariaqartinneqaqisut pisinnaanngorniassammata atuartullu atuartinneqarniassammata piumasarineqartut aallaavigalugit.


Atuartut immikkut pisariaqartitsisut

Klassini tamani atuartoqartarpoq immikkut pisariaqartitsisunik. Klassit ilaani procentinngorlugu atuartut taamatut pisariaqartitsisut amerlangaartarmata allaat atuartitsinermut akornutaasinnaasarlutik. Ilinniartitsisoq meeraq qitiutillugu atuartitsinissaminnut piffissaqanngilaq. Taamaalilluni atuarniarnermikkut ajornartorsiortut atuartinneqarnertik pissarsiaqaatigineq ajorpaat imaluunniit pikkorinnerit taamatut misigisaqarsinnaasarlutik.


Ajoraluartumik nukiit pigineqartut sumiiffinni agguataarneqartarnerat atuartoqassusermik aallaaveqartarpoq atuartitassat qanoq ittumik pisariaqartitsineri isiginagit.  


Tamanna pisarpoq illoqarfinni nunaqarfinnilu ukiorpassuarnilu nunaqarfinni ajornartorsiutaasimalluni. Qullersaqarfinniit qanoq tiiminik amerlatigisunik klassit atuartinneqassanersut aaliangerneqartarpoq atuartut qassiuneri aallaavigalugit.  


Tamanna pisarpoq regnearkit ikiortigalugit atuartut kikkuuneri isiginiarnagit. Assersuutitut takusimavarput taamatut klassimik pilersitsineq isumaqartoq atuarfimmi klassi taanna inissaqartinneqanngitsoq klassip angissusaa eqqarsaatigalugu.


Ilinniartitsisussaqarniarnikkut atuartunut immikkut pisariaqartitsisunut ajornartorsiutaagaluartoq aamma ilinniartitsisut taamaattunik atuartitsinissamik piginnaasaqartut pigineqannginneri ajornartorsiutaavoq. Tarnit pissusiinik ilisimasallit aammalu perorsaanermik tarnillu pissusaannik siunnersuivinni inuttassaqarniarneq ajornartorsiutaavoq, taamaalillutik ilinniartitsisut pisariaqartitaminnik siunnersorneqarsinnaanatik.


Aap – atuartitsisoqartarpoq isumalinnik, kisianni atuartitsinerit tamarmik pissarsiffiuneq ajorput, peqqutaasa ilaannamininngui qulaani atuarneqarsinnaapput.

 

Maannakkut allannguisoqartariaqarpoq utaqqisinnaanngilarput atuartitaaneq ilinniagaqarnerlu pillugit aaqqissueqqinneq. Allannguisoqartariaqarpoq imarisatigut, aaqqissuussinikkut ilinniartitsisussaqarniarnikkullu  tamannalu piaarnerpaamik pisariaqarpoq.

 

Peqqutitut atorunnaarniartigu kommunit aammalu Namminersorlutik Oqartussat akisussaasuummata pissuutillugit.
NAAMIK, meeqqat atuarfiat tamatta akisussaafigaarput – tamatta arlaatigut iliuuseqarta atuartitsineq tamarmi isumaqalertinniarlugu.  


 
Birthe Therkildsen
IMAKip siulittaasua


Uani annertunerusumik atuaruk:
Kronik_300419_gr_01.pdf107 K